Kävin eilen muutaman sadan kilometrin päässä ex tempore ostosreissulla. Ostin syksyksi ja talveksi vaatteita, noin kolmella tonnilla. Eka osto yrityksen nimissä, oli aika eri fiilis kun normaalipulliaisella henkkamaukalla tms. Oli kahveeta ja esiteltiin mallisto kerrallaan mulle vaatetta kun istuin mukavasti tuolilla.. "toi ja toi ja toi näyttää kivalta, en mä tosta oikein tiijjä..."

Niin pitkään on kivaa kunnes lasku tulee ja toi lysti pitää maksaa :P Täytyy vaan luottaa, että mun maku on oikeessa ja tollaset vaatteet menee ensi syksynä kaupaksi. Tollaisten isojen päätösten tekeminen tuntuu todella hurjalta, pelottaa ja kauhistuttaa, mutta nostaa hurjasti itsetuntoa. Ja varsinkin sitten ensi syksynä kun vaatteet noi viedään käsistä ja mä saan oikeesti palkkanikin ansaittua! Toivossa on hyvä elää...